Geronomi yhteiskunnallisena vaikuttajana

Tiistai 16.5.2017 - Minna Turunen, YTM, yhteiskuntatieteellisten ja sosiaalialan aineiden tuntiopettaja, hyvinvointiala, Lapin ammattikorkeakoulu


Osallistuin marraskuussa 2016 Geroverkoston kokoukseen, jonne geronomikoulutusta järjestävien ammattikorkeakoulujen edustajat kokoontuivat verkostoyhteistyön merkeissä. Verkostopäivillä geronomiopiskelija esitteli juuri ulos tullutta kirjaansa, jossa hän kuvaa vanhempiensa sairastumista muistisairauteen ja aikaa heidän omaishoitajanaan. Yleisössä heräsi kysymys kirjan kirjoittajan mahdollisista ajatuksista ryhtyä tulevaisuudessa kirjailijaksi. Yleisöstä esitetty kysymys herätti minut pohtimaan, että voisiko olla niin, että kirjoittaminen ja käytännön työ geronomina eivät olisikaan toisiaan poissulkevia asioita, vaan erittäin ajankohtainen osa geronomin asiantuntijuutta? Voisiko olla niin, että tämän päivän yhteiskunnallisessa tilanteessa tarvitaan asiantuntijuutta tuoda ikääntyneiden muistisairaiden ääni ja oikeudet esiin ja vaikuttaa yhteiskunnan rakenteisiin ikääntyneen aseman parantamiseksi?
Ideani tämän artikkelin kirjoittamiseksi lähti liikkeelle pohdinnoistani geronomista yhteiskunnan rakenteisiin vaikuttajana. Työskentelen tällä hetkellä yhteiskuntatieteellisten ja sosiaalialan aineiden tuntiopettajana vanhus- ja hoitotyön koulutusohjelmissa Lapin ammattikorkeakoulussa Kemissä. Yhteiskuntatieteilijänä lähellä sydäntäni ovat erilaiset yhteiskunnalliset ja sosiaaliset ilmiöt, joihin ikääntyminen kuuluu.
Ikääntymistä tapahtuu kronologisen, biologisen ja psyykkisen vanhenemisen lisäksi myös jossakin yhteiskunnallisessa ajassa ja paikassa. Yhteiskunnallinen konteksti vaikuttaa siihen, millaisena vanhana oleminen nähdään ja millaiseksi vanheneminen yhtenä elämänvaiheena muodostuu. (Jyrkämä 2001, 276.) Ihmiset tuottavat sosiaalista todellisuutta puhein, sanoin, elein, äänenpainoin jne. Sillä, miten puhumme esimerkiksi ikääntymisestä ja ikääntyneistä sekä mitä tiedämme ikääntyneiden arjesta, on merkitystä, kun halutaan vaikuttaa ikääntyneiden asemaan yhteiskunnassa.
Uudistuneessa sosiaalihuoltolaissa korostetaan rakenteellista sosiaalityötä ja sen merkitystä, jolla tarkoitetaan yksilön sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista ja sosiaalisia ongelmia koskevan tiedon välittymistä ja sosiaalihuollon asiantuntemuksen hyödyntämistä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi (Sosiaalihuoltolaki 30.12.2014/1301). Rakenteellisen sosiaalityön keinoin pyritään siis vaikuttamaan vallitseviin yhteiskunnan rakenteisiin ja olosuhteisiin yksilön hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Yksi geronomikoulutuksen valtakunnallisista kompetensseista eli osaamisalueista on, että geronomi osallistuu moniammatillista asiantuntijuuttaan hyödyntäen keskusteluun ikääntyneiden asemasta niin vanhuspalveluissa kuin laajemmin yhteiskunnassa (Suomen Geronomiliitto ry).
Väestön ikääntyminen vaikuttaa siihen, että sosiaali- ja terveyspalvelujen tarve ikääntyneillä kasvaa. Toisaalta ikääntyneiden arvostaminen ja yleinen suhtautuminen ikääntymiseen elämänvaiheena vaikuttavat ikäihmisten asemaan laajemmin yhteiskunnassa. Ikääntymisestä ja muistisairauteen sairastumisesta kirjoittaminen arjen ruohonjuuritasolta kaunokirjallisuuden keinoin on mielestäni erittäin hieno avaus ja osoitus geronomin osaamisesta ja asiantuntijuudesta vaikuttaa tietoisuuteen ikääntyneiden mahdollisista elämäntilanteista sekä asemasta niin palvelujen käyttäjänä kuin laajemmin yhteiskunnassa.
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestäminen on tarkoitus siirtää 18 uuden maakunnan vastuulle vuoden 2019 alusta lukien. Yksi uudistuksen peruspilareista on palveluintegraatio, jolla tarkoitetaan palveluiden sovittamista yhteen asiakkaan tarpeiden mukaiseksi kokonaisuudeksi. (Sote- ja maakuntauudistus 2017.) Koulutuksen aidon moniammatillisuuden vuoksi geronomin keskeisintä osaamisaluetta on mielestäni ymmärrys ikääntyneen kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista ja sen edistämisestä yksilön, yhteisön sekä yhteiskunnan tasoilla. Ikääntyneen palvelujen sovittaminen yhteen asiakkaan tarpeiden mukaiseksi kokonaisuudeksi edellyttää työntekijältä juuri tätä kokonaisvaltaista ymmärrystä ikääntyneen hyvinvoinnista.
Ikääntymisen monialainen tarkasteleminen konkretisoituu tulevassa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa, jonka tavoitteena on ehjät palvelukokonaisuudet, sujuva palveluohjaus ja palvelutarpeiden havaitseminen sekä arviointi. Yksi sote-uudistusta ennakoiva hallituksen kärkihanke liittyy alueellisten asiakas-/palveluohjaustoimintamallien kehittämiseen yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa ikääntyneiden kotona asumisen tukemiseksi sekä arjessa selviytymisen parantamiseksi (STM 2016).  Ikääntyneiden palveluohjaus edellyttää gerontologista osaamista ja mielestäni tässä kohtaa olisi oiva paikka gerontologisen palveluohjauksen osaamisen kehittämiselle.

Minulle geronomikoulutus sisällöllisesti näyttäytyy osaamisen ja asiantuntijuuden tuottamisena, joka vastaa ajankohtaisiin sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä tapahtuviin muutoksiin sekä tarpeeseen uudistaa ja kehittää sosiaali- ja terveyspalveluita. Lisäksi suhtautuminen ikääntymiseen elämänvaiheena ja ikääntyneiden yhteiskunnalliseen asemaan vaikuttaminen ovat tässä ajassa olevia ajankohtaisia haasteita, joihin vastaamista voitaisiin geronomikoulutuksessa edelleen vahvistaa ja kehittää.

Minna_Turunen.jpg                                                     Kuva: Kirjoittaja Minna Turunen

Lähteet

Jyrkämä, J. 2001. Vanheneminen ja vanhuus. Teoksessa A. Sankari & J. Jyrkämä (toim.) Lapsuudesta vanhuuteen. Iän sosiologiaa, 267-314. Tampere: Vastapaino.

STM. 2016. Kärkihanke. Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa 2016-2018. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2016:32.

Sosiaalihuoltolaki 30.12.2014/1301.

Sote- ja maakuntauudistus 2017. Viitattu 20.2.2017. http://alueuudistus.fi/etusivu.

Suomen Geronomiliitto ry 2014. Geronomi AMK kompetenssit. Viitattu 20.2.2017. http://www.suomengeronomiliitto.fi/geronomi/kompetenssit.

 

 

Muokattu 16.5.2017 0:07: Geronomin roolia yhteiskunnallisena vaikuttajana mietiskelee Minna Turunen

Avainsanat: ikääntyminen, yhteiskunta, hyvinvointi


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini