Eläkkeelle siirtyminen: Elämänvaihe, jota kannattaa tukea!

Torstai 26.11.2020 klo 11.38 - Rosenberg Sari & Vainikainen Karoliina


Yhteistyössä Ikätalon kanssa syntyi verkkopohjaisen valmennuksen sisältö: Eläkkeelle valmistautuvan aamukampa. Tavoitteena on, että käyttäjä ymmärtäisi eläkkeelle siirtymisen olevan elämänvaihe, joka tuo mukanaan mahdollisuuksia oman näköiseen elämään. Verkossa oleva valmennus tavoittaa eläkkeelle siirtyviä paremmin kuin tiettyyn paikkaan sidottu valmennus. Kynnys valmennuksen katsomiseen madaltuu, kun sen voi tehdä yksin ja silloin kuin se itselle parhaiten sopii.

Eläkkeelle siirtyminen on elämänvaihe, joka koskettaa suurta joukkoa ihmisiä vuodesta toiseen. Se on iso muutos ihmisen elämässä ja herättää monenlaisia tunteita. Toiset kokevat pääsevänsä eläkkeelle, kun taas toisille se voi olla joutumista. Eläkkeelle pääsyä voidaan odottaa, tai se saattaa herättää pelkoa.

Eläkkeellä olovuosia on odotettavissa, lähdes neljännes ihmisen elämästä. Lähivuosina Suomessa on eläkkeellä olevia ihmisiä enemmän kuin koskaan (Stenholm, Leskinen & Viikari 2019: 1068).

Eläkkeelle siirtyminen on ajanjakso, joka olisi otollinen hetki vaikuttaa ikääntyvän ihmisen hyvinvointiin ja terveyteen. Kaikki ihmiset eivät osaa varautua eläkkeelle siirtymiseen riittävästi, jonka vuoksi eläkeaika voi yllättää ja tehdä sopeutumisesta haastavaa.

Fingerroosin-säätiön webinaarissa (4.11.2020) Maisila & Raussi kertoivat löytävästä vanhustyöstä, joka auttaa ja tukee ikääntyneitä suurissa elämänmuutoksissa. Yhtenä suurena elämänmuutoksena he mainitsivat juurikin eläkkeelle siirtymisen.

Suomessa on vähitellen havahduttu siihen, että eläköityessä voi tarvita tukea eläkkeelle siirtymiseen, sopeutumiseen ja uudenlaisen elämän rakentamisessa. Tarjolla on paikoittain eläkevalmennuksia, jotka tähtäävät hyvinvoinnin lisäämiseen, mutta läsnäoloa vaativat valmennukset tavoittavat vain osan eläkkeelle siirtyvistä.

 

Aamukampa eläkkeelle vai uudenlaiseen elämään?

Halusimme luoda valmennuksen, jonka avulla olisi mahdollista tavoittaa sellaisia ihmisiä, jotka eivät ole kiinnostuneita tai joilla ei ole mahdollisuutta lähteä kotoaan valmennukseen. Yhteistyössä Ikätalon kanssa syntyi verkkovalmennuksen sisältöehdotus: Eläkkeelle valmistautuvan aamukampa.

Tilastokeskuksen (2019) tekemän tutkimuksen mukaan Suomalaiset ikääntyneet ovat nykyisin aktiivisia inter-netin käyttäjiä, jonka vuoksi uskomme valmennuksen saavuttavan kohderyhmän tietoisuuden. (Tilastokeskus 2019.)

Valmennus on suunnattu eläkkeelle siirtyville tai jo hiljattain eläköityneille henkilöille. Valmennuksen sisällön aiheet on rakentunut suureksi osaksi yhteiskehittelyssä, joka järjestettiin jo eläkkeellä oleville.

Viitekehyksenä on toiminut Peter Laslettin kolmas ikä sekä aktiivinen ikääntyminen, joihin molempiin liittyy aktiivisuutta mahdollistavia tekijöitä sekä ikääntyneiden mahdollisuudet ja resurssit. Sekä kolmannessa iässä sekä aktiivisessa ikääntymisessä tuodaan esiin ajatusta siitä, ettei ikääntyessä tarvitse luopua osallistuvasta ja aktiivisesta elämäntyylistä, vaikka siirtyykin eläkkeelle. (Riihiaho 2007: 30.)

 

Olet niin vanha, että uskallat kokeilla!

 

Verkko ympäristönä antaa mahdollisuuden tavoittaa ihmisiä ajasta ja paikasta riippumatta. Verkkovalmennuksen avulla pystytään tavoittamaan niitä ihmisiä, joita ei välttämättä muuten tavoitettaisi, kuten syrjäseudulla asuvat. Valmennuksessa on mahdollista edetä omaan tahtiin ja valmennuksen pariin voi palata silloin kuin se itselle parhaiten sopii.

Valmennus perustuu voimavaralähtöisyyteen. Ikääntyneiden voimavaroja voidaan määritellä muun muassa arjen, sosiaalisten verkostojen sekä elämänkulun näkökulmista. Voimavaroilla viitataan henkilökohtaisiin ominaisuuksiin, ympäristötekijöihin sekä erilaisiin verkostoihin, jotka auttavat selviytymään arjen haasteista ja auttavat elämään hyvää elämää. Jokaisella ihmisellä on voimavaroja, joita on mahdollista vahvistaa ja tukea. (Fried, Heimonen & Jokinen 2013: 16, 19.)

Eläkeläisyys, uudenlaisen elämän alku

 

Eläkkeelle siirtymisen voi nähdä joko uhkana tai mahdollisuutena. Siihen millaisena se kenellekin näyttäytyy, riippuu siitä millaisia tunteita se kenessäkin herättää ja millaisena eläkepäivät kuvitellaan. Eläköitymisen myötä päivistä katoaa tiukat aikataulut, työn kuormittavuus ja jää enemmän aikaa itsestä huolehtimiseen sekä vapaa-aikaan.

Toisille eläköityminen voi olla todella odotettu asia, mutta toisille taas tunne, että elämästä häviää tutut rutiinit. Huoleksi saattaa muodostua taloudellinen pärjääminen, sosiaalisten suhteiden niukkuus tai tekemisen puute.

Valmennuksessa keskeisenä lähtökohtana on se, että siitä voi saada itselleen pohdittavaa, kuinka eläkevuodet voi olla mahdollisuuksia täynnä. Lisääntynyt aika tuo mahdollisuuden tehdä sellaisia asioita, mitä työssä käydessä ei ollut mahdollisuus tehdä.

 

Tuumatalkoot: Voimavaroja löytämässä!

 

Yhteiskehittely järjestettiin Hyvinkään uuden sairaalan neuvottelutiloissa. Yhteiskehittelyyn osallistui kahdeksan eläkkeellä olevaa henkilöä. Tarkoituksena oli selvittää millaiset voimavarat ovat auttaneet osallistujia eläkkeelle siirtymisen kynnyksellä. Yhteiskehittely oli onnistunut ja saimme hyödyllistä tietoa valmennusta ajatellen.

Yhteiskehittelyssä voimavaroiksi nousivat uteliaisuus, oma aika, hiljaisuus ja rauhoittuminen, metsä, liikunta, lapset ja lapsenlapset, vapaaehtoistyö sekä kulttuuri ja harrastukset. Yhteiskehittelystä nousseiden voimavarojen avulla muodostui valmennuksen sisältö sekä runko.

 

Rohkeasti eläkkeelle

 

Valmennus pitää sisällään neljä osiota ja osioiden sisällöt on jaoteltu teemojen mukaisesti.

Eläkkeelle siirtyminen ja sopeutuminen käsittelee muun muassa eläkkeelle siirtymisen tuomia muutoksia ja oman asenteen vaikutusta arkeen. Vaikka valmennus perustuu voimavaralähtöiseen ja positiiviseen näkökulmaan, ei tarkoituksena kuitenkaan ole olla yltiöpositiivinen ja valmennuksessa onkin tuotu esiin, että myös vastoinkäymiset kuuluvat jokaisen meidän elämään, eikä niitä ole tarkoitus sivuttaa, vaan ne tulisi hyväksyä osana omaa elämää.

Oma hyvinvointi käsittelee nimensä mukaisesti hyvin-vointiin liittyviä osa-alueita, kuten liikuntaa, terveyttä, sosiaalisia suhteita sekä omaa aikaa. Tarkoituksena on, että käyttäjä ymmärtäisi miten omilla valinnoilla pystyy vaikuttamaan omaan terveyteen sekä hyvinvointiin. Omilla päivittäin tehtävillä valinnoilla on suuri merkitys omaan hyvinvointiin.

Päätä kokeilla antaa vinkkejä siitä miten lisääntynyttä vapaa-aikaa voisi mahdollisesti hyödyntää. Osio käsittelee elinikäistä oppimista, harrastus- ja kulttuuritoimintaa sekä yhdistys- ja vapaaehtoistoimintaa. Tarkoituksena on kannustaa ihmisiä kokeilemaan uusia asioita ja ehkäpä sitä kautta löytämään uusia tapoja viettää aikaa.

Ennakoinnin aiheet eivät nousseet valmennukseen yhteiskehittelyssä, mutta koimme tärkeäksi tuoda tämän osion teemat valmennukseen. Osiossa käsitellään asumista ja yhteisöllisyyttä, taloutta sekä oikeudellista ennakointia. Asuminen ja yhteisöllisyys tai ennakointi eivät välttämättä ole ajankohtaisia eläkkeelle siirtymisen kynnyksellä, mutta niistä on hyvä olla tietoinen tulevaisuuden varalta. Taloudellisesti eläkkeelle siirtyminen on suuri muutos, joka varmasti mietityttää, varsinkin jos on ollut hyvin pienituloinen.

 

Elä täysillä, omien voimien mukaan!

 

Eläkevalmennus voi antaa kipinän itsensä huolehtimisen tärkeydestä ja elämään itselle merkityksellistä elämää. Valmennuksen avulla on mahdollista löytää omia voimavaroja ja hyvinvointia lisääviä tekijöitä.

On yksilöllistä mitä kukakin kokee voimavaroikseen ja olisikin tärkeää, että ihminen löytäisi myös ne voimavarat, jotka ovat olleet syrjässä tai joista ei välttämättä ole ollut edes tietoinen.

On selvää, että kotiin sulkeutuneen, vähän liikkuvan ihmisen kunto heikentyy nopeammin kuin itsestään huolta pitävän, osallistavaa ja aktiivista elämäntyyliä elävän ikääntyneen. Tämän vuoksi on tärkeää kannus-taa ihmisiä aktiiviseen elämään omien voimien mukaan eläkkeelle siirtymisen kynnyksellä.

Tarkoituksena olisi, että eläkevalmennuksella voisi tukea varhaisvanhuutta, jonka myötä olisi mahdollista vaikuttaa myös myöhäisvanhuuden laatuun ja saada mahdollisesti lisää terveitä, elinvoimaisia vuosia.

Toiveena olisi, että tulevaisuudessa eläkevalmennukset yleistyisivät ja eläköityminen nähtäisiin eläkkeelle siirtyvien ja muun väestön silmissä positiivisena siirtymänä eikä jäämisenä tai joutumisena.

 

Lähteet:

Fried, Suvi, Heimonen, Sirkka-Liisa & Jokinen, Pirjo (toim.) 2013. Ikääntyminen ja mielen hyvinvointi. Kat-saus kirjallisuuteen. Ikäinstituutti ja kirjoittajat. Saata-vana osoitteessa: . Luettu 24.5.2020.

Maisila, Päivi & Raussi, Heidi 2020. Fingerroossin sää-tiön löytävän vanhustyön webinaari. Kuunneltu 4.11.2020.

Riihiaho, Sinikka 2007. Kolmasikäläisten sosiaalinen aktiivisuus pohjoisissa kaupungeissa. KaupunkiElvi –hankkeen osaraportti 1. Lapin yliopisto. Saatavana osoitteessa: . Luettu 6.2.2020.

Stenholm, Sari, Leskinen, Tuija & Viikari, Laura 2019. Eläköityvien terveyden edistämiseen kannattaa pa-nostaa. Lääketieteellinen Aikakausikirja Duodecim 135 (11). 1068– 74. Saatavana myös sähköisesti osoit-teessa: . Luettu 7.11.2020.

Tilastokeskus 2019. Liitetaulukko 11. Internetin käyttö ja käytön useus 2019, %-osuus väestöstä. Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö – tutkimus 2019. Päivitetty 7.11.2019. Saatavana osoitteessa: . Luettu 25.5.2020.

Opinnäytetyö:

Rosenberg Sari & Karoliina Vainikainen

Eläkkeelle valmistautuvan aamukampa – Verkkovalmennuksen sisältösuunnitelma

Metropolia Ammattikorkeakoulu

Vanhustyön tutkinto-ohjelma, Geronomi AMK

Opinnäytetyö luettavissa kokonaisuudessaan osoit-teessa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020111222723

Avainsanat: eläkevalmennus, verkkovalmennus, eläkkeelle siirtyminen


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini