Osaajia tarjolla kotihoitoon

Osaajia tarjolla kotihoitoon

Vanhusten kotihoidosta käydään vilkasta keskustelua mediassa. Keskustelussa on tärkeää nostaa esille ammattilaisten rooli ja ammattitaidon hyödyntäminen.  Kotihoidon kehittämisen ydinasioita ovat yhteistyö ja aito kumppanuus. Kotihoidossa tarvitaan uudenlaista toimintatapaa ja erilaisia toimijoita; julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistä panosta, unohtamatta ikäihmisen osallistumisen merkitystä. Asiakkaita kuullaan, mutta entä aktiivinen osallistuminen hoidon suunnitteluun? Tärkeää on löytää uudenlaiset toimintatavat kotihoidon sisältä, koska ulkoapäin tulevat kehittämisprojektit ja asiantuntijoiden ohjeet eivät välttämättä juurru osaksi pysyvää toimintaa. Myös vapaaehtoiset ovat tärkeä toimijaryhmä.  He voivat mahdollistaa osallisuutta, jota ammattilaiset ja läheisverkko eivät välttämättä kykene luomaan.

Helsingin Sanomat julkaisi sunnuntaina 15.2. artikkelin ”Mitä vanhusten kotihoidossa oikeasti tapahtuu?” koskien kotihoidon kohtaamia käytännön haasteita. Artikkelissa mainitaan geriatrinen sosiaalityö yhtenä vastauksena vanhustyön kehittämiseen. Ymmärrämme geriatrisen kuntoutuksen merkityksen osana vanhuksen toimijuuden kokonaisvaltaista tukemista. Artikkelissa mainitut sosiaaliset ongelmat, kuten vanhusten kaltoinkohtelu ja hyväksikäyttö, alkoholismi, yksinäisyys ja mielenterveysongelmat, kuuluvat kuitenkin gerontologisen sosiaalityön piiriin. Nyt on korkea aika korostaa gerontologisen sosiaalityön merkitystä vanhustyön kentällä.

Geronomit (AMK) ovat hyvä esimerkki vanhustyön asiantuntijaryhmästä, jota hyödynnetään kunnissa toistaiseksi liian vähän esimerkiksi kotona asumisen palvelujen ja toimintojen kehittämisessä ja järjestämisessä. Geronomien (AMK) osaaminen pohjautuu monialaiseen tietoon sosiaali- hoito- ja kuntoutusalalta. Geronomien koulutuksessa korostetaan voimavaralähtöisyyttä, jonka kokonaisvaltainen tukeminen on ikääntyvän väestön hyvinvoinnin edistämisen ja kotona selviytymisen lähtökohta. Geronomit ovat mukana hallituksen esityksessä laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä (15.1.2015) ja ammatin tunnettavuuden lisääntyessä geronomien työllistyminen on parantunut tasaisesti. Tällä hetkellä geronomeja koulutetaan viidessä ammattikorkeakoulussa ja he työskentelevät muun muassa palveluohjaajina, kotihoidon ohjaajina, projektityöntekijöinä, koordinaattoreina vanhustyön kentällä ja vanhusten hoivayksiköissä.

Kotihoidossa geronomien osaaminen näkyisi esimerkiksi moniammatillisessa tiimityössä, laaja-alaisessa palvelutarpeen arvioinnissa, laadunvalvonnassa sekä verkosto-osaajana erilaisten palvelujen, ei pelkästään sosiaali- ja terveysalan, kokoajana yhdessä ikäihmisen kanssa hänen toiveittensa mukaisesti. Yksilöllisen ja ikäihmisen eri elämänalueiden kattavan palvelutarpeen arvioinnin merkityksen pitäisi olla kaiken toiminnan lähtökohtana. Räätälöidyt palvelut mahdollistavat oikea-aikaiset palvelut, mikä on myös kustannustehokasta. Geronomi voi työskennellä vapaaehtoisten ja henkilöstön kouluttajana, tiiminvetäjänä tai lain ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista edellyttämänä asiakkaan vastuutyöntekijänä.  Osaamista vanhustyöhön on tarjolla, olisiko aika tarttua siihen.

Anna Puustelli-Pitkänen YTM, geronomi (AMK), vanhustyön lehtori, Metropolia

Miia Pulkkinen, geronomi (AMK), pj Suomen Geronomiliitto ry

Iisa Turunen, geronomi (AMK)