|
- On hyvä asia, että maan hallitus ottaa kantaa vanhusten laitoshoidon hoitajamitoitukseen. Mitoitus on kohdennettu kuitenkin vain ympärivuorokautiseen hoitoon, jolloin resurssipulaan jo nyt kaatumassa oleva kotihoito jää sen ulkopuolelle, sanoo puheenjohtaja Tiina Toikka Suomen Geronomiliitosta.
- Noteerasimme kyllä, että hallitusohjemassa luvataan vahvistaa myös kotihoidon resursseja ja laatua. Tämä kirjaus jää kuitenkin konkretisoimatta. Siksi pelkäämme, että kunnat rahapulassaan toteuttavat konkreettisemmin juuri ympärivuorokautiseen hoitoon vaaditut 0,7 hoitajaa tinkimällä kotihoidosta - kuin pelinappuloita siirtelemällä. Tämä aiheuttaisi kestämättömät olot nyt jo aliresuroidussa kotihoidossa.
- Esitämme ratkaisuksi velvoittavaa linjausta myös kotihoidon mitoituksesta ja kunnille vaadittavat lisärahat valtion budjetista velvoitteiden toteuttamiseen.
- Vanhusten halutaan nyt asuvan mahdollisimman pitkään kotonaan eikä hoitajien määrä ole lisääntynyt suhteessa asiakkaisiin. Työn kuormittavuus kotihoidossa on kasvanut valtavasti. Kevään jäsenkyselystämme ilmenee selkeästi, että kiire pakottaa jo tinkimään kotihoidon laadusta.Tämä aiheuttaa kestämättömän eettisen kuorman, mikä saa ammattilaiset hakeutuman pois kotihoidon tehtävistä ja näin vähenevien käsien kierre on valmis, Toikka sanoo.
- Kotona yksin asuvat kokevat usein syvää yksinäisyyttä ja pelkäävät kuinka selviytyvät. Vanhuksella on vaarana myös syrjäytyä, etenkin jos hänen liikkumisensa on rajallista. Kyselyssämme nousi esille myös tapauksia, joissa vanhus on joutunut omaistensa kaltoinkohtelemaksi.
- Liittomme jäsenet ovat tuoneet esiin epäkohtia myös vanhusten sosiaalihuollon puolella. Ongelmat ovat samankaltaisia kuin lastensuojelussa. Asiakasmäärät ovat valtavat - yhdellä sosiaaliohjaajalla voi olla satoja asiakkaita.
Vanhuspalvelut ovat kokonaisuus
Geronomiliitto korostaa, että vanhuspalveluita tulee pohtia kokonaisuutena niin, että luodaan laadukasta, inhimillistä, yhdenvertaista ja oikeudenmukaista palvelua sekä kotona että hoitopaikoissa asuville ikäihmisille. Laadukkaalla kotihoidolla parannetaan vanhusten elämänlaatua, mikä parhaassa tapauksessa myös lykkää myöhemmäksi laitoshoidon tarvetta.
- Vanhenevan väestön Suomessa olisi nyt hyödynnettävä osaavaan, koulutettuun ja moniammatillisen henkilökunnan merkitystä vanhustyössä. Vanhustyöhön koulutetaan monia eri osaajia, joiden yhteispanos mahdollistaa asiakaslähtöisen ja moniammatillisen yhteistyön.
- Maan edellisen hallituksen käynnistämä kärkihanke on keskittynyt kotona asuviin ikäihmisiin ja hoitopaikkojen määrää on vähennetty. Suuret ikäpolvet vanhenevat ja kotona asuu yhä huonokuntoisempia vanhuksia, joiden hoidon ja palveluiden tarve on yhä suurempi. Kotihoitoon on lisättävä pikaisesti resursseja ennen kuin siellä jo työtä tekevät väsyvät lopullisesti ja lähtevät.
Lisätietoja: puheenjohtaja Tiina Toikka, Suomen Geronomililitto, puh. 045 808 8084
|
