Kinestetiikan® voimavaralähtöinen toimintamalli - haasteista mahdollisuuksien löytämiseen geriatrisessa hoito- ja hoivatyössä

Vanhusten kanssa työskenneltäessä hoidon- ja hoivan toimintaympäristöissä, jokainen kohtaa jossain vaiheessa seuraavia tilanteita: Muistisairasta Elviä käännellään vuoteessa ja hän tarrautuu vuoteenlaitaan. Eeroa ei saada nousemaan tuolista kahdenkaan hoitajan avustamana, hän ei ymmärrä mitä on tuolista ylösnouseminen. Paavo on jäykkä ja raskas siirreltävä ja jää siksi usein vuoteeseen. Paavon omat voimavarat heikkenevät ja hän jäykistyy entisestään liikkumattomuuden vuoksi. Nämä ovat tyypillisiä tilanteita vanhustyön arjesta. Omaishoitajat kohtaavat samanlaisia tilanteita kotona.

Vanhuksen toimintakyvyn ylläpitäminen ja edistäminen sairaaloissa, hoivayksiköissä ja kotihoidossa on merkittävä sosiaali- ja terveydenhuollon laatukriteeri. Hoitotyöntekijät, terapeutit, avustajat ja omaishoitajat ovat aina tavalla tai toisella tekemisissä toisen ihmisen liikkumisen sekä oman liikkumisensa kanssa. Suuri osa hoitamisesta liittyy avustettavan tukemiseen ja ohjaamiseen tämän päivittäisissä perustoiminnoissa kuten siirtymisessä, peseytymisessä, pukeutumisessa, ruokailussa, WC-toiminnoissa ja hengittämisessä. Avustamisen tarkoituksena on auttaa ihmistä niissä toiminnoissa, joista hän ei pysty ikääntymisen, sairauden tai vamman vuoksi suoriutumaan omatoimisesti.

Avustustilanteet ovat aina vuorovaikutustilanteita. Jokaisessa vuorovaikutustilanteessa avustettavan tulisi ymmärtää mitä hänessä ja hänelle tapahtuu. Kiinnittämällä enemmän huomiota vuorovaikutuksen tapaan ei ns. ”haastavia” tilanteita ehkä niin paljon olisikaan vaan näkisimme enemmän mahdollisuuksia. Miten kohtaamme ihmisen, millaisia sanoja käytämme, millaista äänensävyä, miten kosketamme ja tuemme ihmistä hänen omassa liikkumisessaan. Tärkeä kysymys vanhusten hoitotyössä on kuinka paljon asiakkaan liikkumisrajoitukset, toimintakyvyn heikkeneminen, passiivisuus, hoidon vastustaminen yms. ovat seurausta tavasta, jolla häntä avustetaan ja kuinka paljon itse sairaudesta tai vammasta? Kiinnitämmekö huomiota ensisijaisesti siihen mihin vanhus ei enää kykene vai siihen millaisia voimavaroja hänellä vielä on?

Asiakaslähtöistä, kuntouttavaa ja toimintakykyä ylläpitävää toimintakulttuuria vanhustyössä on painotettu jo useita vuosia. Miten tämä toimintakulttuuri on määritelty työyhteisössä ja miten se todellisuudessa toteutuu? Onko henkilöstöllä riittävästi tietoja, taitoja ja käytännössä toimivia toimintamalleja? Siirrytäänkö liian helposti passiiviseen avustamiseen eli puolesta tekemiseen?

Kinestetiikan® toimintamalli

Kinestetiikka® on yksi kuntoutumista ja toimintakykyä edistävän toiminnan muoto, jonka mottoina ovat: ”Pienikin voimavara on mahdollisuus”  ja ”Mahdoton on vain mielipide”. Toimintamallin avulla pyritään muuttamaan työn tekemisen tapoja sellaisiksi, että ne mahdollistavat niin asiakkaan kuin ammattihenkilöstön/omaishoitajien voimavarojen ihanteellisen hyödyntämisen päivittäisissä hoito- ja avustamistilanteissa, ylläpitävät ja edistävät toimintakykyä, kuntoutumista sekä henkilöstön ja omaishoitajien fyysistä ja psyykkistä työhyvinvointia. Sosiaali- ja terveysministeriön laatusuosituksissa hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi 2017-2019 kinestetiikka mainitaan hyvänä toimintamallina, joka lisää asiakkaiden omaa liikkumista ja samalla tukee henkilöstön työskentelyä (Sosiaali- ja terveysministeriö 2017).

Kinestetiikka® on amerikkalaisten käyttäytymistieteilijöiden Lenny Maiettan ja Frank Hatchin yhdessä sveitsiläisten, saksalaisten ja itävaltalaisten hoitotyötekijöiden kanssa kehittämä voimavaralähtöinen toimintamalli hoitotyöhön. Kinestetiikka ei ole siirtomenetelmä tai tekniikka. Kinestetiikan avulla hoitajat, terapeutit ja omaishoitajat/läheiset saavat työhönsä kokonaisvaltaisen ja hienosäätöisen tavan tarkastella ja tunnistaa toimivaa vuorovaikutusta,  ihmisen luonnollista liikkumista ja aistitoimintoja sekä niiden merkitystä yksilölliselle tukemiselle.

”Kinestetiikka on konkreettinen toimintatapa. Itse asiassa se on enemmän. Se on toimintafilosofia. Kinestetiikka on kaikkea sitä mitä tarvitaan kun puhutaan asiakaslähtöisyydestä, tasavertaisuudesta ja toisen ihmisen omien voimavarojen huomioimisesta.” (Jaakko Valvanne)

Suomessa kinestetiikan koulutukset aloitettiin vuonna 1997 sairaanhoitaja, TtT Virpi Hantikaisen johdolla. Suomen Kinestetiikkayhdistys ry perustettiin keväällä 2009 (www.kinestetiikka.fi). Yhdistyksen tarkoituksena on tukea kinestetiikan kehittämistä koko Suomessa. Yhdistyksen kummeina ovat emerita professori Jaakko Valvanne ja kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen, joka toimii myös Muistiliiton hallituksen puheenjohtajana.

Kinestetiikan perusoletukset:

• Ihminen on elävä, liikkuva, tunteva ja oppiva olento, jota tulee tukea ja avustaa tästä lähtökohdasta käsin.
• Ihmiselle on annettava avustustilanteissa mahdollisuus ymmärtää mitä hänessä ja hänelle tapahtuu.
• Ihminen ei terveydenhuollon potilaaksi / asiakkaaksi tullessaan muutu esineeksi tai suoritteeksi, jota siirretään / nostetaan / käännetään paikasta toiseen.
• Kinestetiikassa puhumme potilaan / asiakkaan tukemisesta ja avustamisesta hänen omassa liikkumisessaan ja toiminnoissaan.

 Kinestetiikan tavoitteet:

• Tukea ihmistä hänen perustoiminnoissaan siten, että hän kokee toimintansa mielekkäänä ja kykenee aktiivisesti osallistumaan toimintoihinsa huolimatta sairaudestaan tai vammaisuudestaan.
• Edistää terveydenhuollon ammattilaisten ja asiakkaiden tieto-taitoa luonnollisesta liikkumisesta, sen merkityksestä olemassaololle, oman kehon ja ympäristön hahmottamiselle sekä päivittäiselle toiminnalle.
• Mahdollistaa niin avustettavan kuin avustajan voimavarojen ihanteellisen hyödyntämisen avustamistilanteissa, ylläpitää ja edistää toimintakykyä sekä kuntoutumista.
• Vähentää avustajien fyysistä ja psyykkistä kuormitusta sekä lisätä työn mielekkyyttä

Kinestetiikan tilanne Suomessa

Kinestetiikka koulutuksen aloittamiseksi Suomessa asetimme tavoitteeksi ammattihenkilöstön vuorovaikutus-ja avustustaitojen paranemisen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaiden osallisuuden tukemisen kaikilla hoitotyön alueilla. Hoito- ja terapiatyöntekijöiden tulisi saada työhönsä konkreettinen työkalu, jota he voivat soveltaa välittömästi työssään. Tähän tavoitteeseen on päästy hyvin 20-vuoden pitkäjänteisellä työllä. Yhdistyksen rekisteröimiä kouluttajia vuonna 2019 on 20 ja tutoreita n. 100 eri puolilla Suomea. Kinestetiikan koulutustarjonta on laaja ja työelämä kouluttaa henkilöstöään aktiivisesti. Vuoteen 2018 mennessä koulutettua henkilöstöä on yli 18 000. Koulutukset ovat moniammatillisia ja edistävät hoitotyöntekijöiden ja terapeuttien yhteistyötä. Kuntoutumista ei mielletä enää yksin fysioterapeuttien työksi vaan hoitohenkilöstö ymmärtää kuntoutumisen ja toimintakyvyn tukemisen merkityksen päivittäisten toimintojen avustustilanteissa ja ottavat enemmän vastuuta siitä. Olemme painottaneet esimiesten tärkeää roolia toimintamallin juurruttamisessa ja kirjoittaneet tästä teoksessa ”Parempi vanhustyö. Menetelmiä johtamisen kehittämiseen” (Hantikainen & Hoivala 2017). 2018 järjestimme esimiehille suunnatun kinestetiikan koulutuksen kolmella paikkakunnalla.

Työelämän koulutusten lisäksi yhdistys on rakentanut yhteistyössä Gradia Jyväskylän kanssa kinestetiikan lähihoitajan opetussuunnitelmaan. Pilotointi toteutetaan vuoden 2019 aikana ja tavoitteena on tuottaa malli, jota voidaan hyödyntää valtakunnallisesti lähihoitajien koulutuksessa. Kinestetiikan sisällyttäminen sairaanhoitajien koulutukseen on aloitettu Hämeenlinnan AMK:n kanssa. Vuosien aikana opiskelijoilta on tullut vahva toive kinestetiikan oppimisesta jo koulutuksen aikana.

Seuraavista linkeistä  (videot löytyvät myös kotisivulta https://www.kinestetiikka.fi) pääsee katsomaan videoita, joita olemme tehneet yhteistyössä Pääkaupunkiseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry:n sekä  TV tuotanto Petri Merta Ky Mertavision kanssa:

Veikon tarina (omaishoito)

https://www.youtube.com/watch?v=FiOAWZkNh98&feature=youtu.be

Pyörätuoliin siirtymisen opettelua yhdessä asiakkaan kanssa

https://www.youtube.com/watch?v=G8t3dE9TPNE

Kinestetiikka koetaan tärkeäksi hoitotyössä

https://www.youtube.com/watch?time_continue=4&v=MtQApkhTQ1w

Kinestetiikkayhdistys on tuottanut kursseilla käytettävän kirjallisen kurssimateriaalin sekä kinestetiikan opetusvideon (DVD). Marraskuussa 2018 ilmestyi ensimmäinen kinestetiikan oppikirja “ Toimintamalli voimavarojen ylläpitämiseen liikkeen avulla” PS-kustannuksen kustantamana.

Geronomi ja kinestetiikka

Merja Koskinen, geronomi, muistihoitaja, kinestetiikkakouluttaja

Jos tarkastellaan geronomin hyvin monenlaisia työmahdollisuuksia, ollaan aina tiiviisti tekemisissä ikäihmisen hyvinvoinnin kanssa.  Samalla voimme tarkastella myös geronomin ja kinestetiikan yhteisiä rajapintoja sekä kinestetiikan perusajatusten, että  geronomin kompetenssien pohjalta. Geronomin tutkintohan  perustuu kansainvälisiin ja kansalliseen koulutuksen tasokuvauksiin, valtakunnallisiin vanhustyön strategioihin ja laatusuosituksiin, työelämälähtöisyyteen ja monialaiseen gerontologiseen tutkimustietoon.

Yhteiskunnassa tarvitaan  nyt luovuutta, visioita ja kokonaisvaltaista vanhustyön osaamista. Tarkoituksena on koko ajan kehittää tulevaisuuden vanhustyötä ja mahdollistaa iäkkään ihmisen elämän, osallisuuden ja toimijuuden toteutumista. Geronomi (AMK) voi toimia kuntatason asiantuntijana vanhustyössä, erilaisten järjestöjen palveluksessa, projekteissa, muistityössä, omais- ja läheispalveluissa. Koska geronomit toimivat hyvin laaja-alaisesti ikäihmisten hoidossa, kinestetiikka tarjoaa toimintakykyä tukevan ja kunnioittavan lähestymistavan.

Kinestetiikka osana arkea

Voimavaralähtöisen toimintamallin sisäistäminen  kinestetiikan muodossa, lisää entisestään ennalta ehkäisevän ja kuntouttavan vanhustyön taitoja geronomeilla. Esimerkiksi  kotikäyntien  yhteydessä voidaan todeta miten  asiakkaan luonnolliset liikemallit toteutuvat hänen omassa toimintaympäristössään. Tarkoitus on  kiinnittää huomio jäljellä oleviin voimavaroihin, sillä pienikin voimavara on aina mahdollisuus.

Esimiestehtävissä työsketeleville geronomeille kuuluu mm. palvelujen ja niiden tarpeiden arviointi, koordinointi ja ohjaus.  Myös tällöin kinestetiikka tarjoaa apua henkilökunnan jaksamisen tukemiseen eli arjentyökaluja  luovuuden ja uusien toimintamallien myötä.

Geronomi  osaa myös toimia vanhustyön eettisten periaatteiden mukaisesti ja edistää niiden toteutumista, edistää iäkkään ihmisen itsemääräämisoikeutta oikeudenmukaisuutta ja yksilöllisyyttä ihmisarvoisen vanhuuden turvaamiseksi, tämä kaikki käy yhteen myös kinestetiikan ajatusmaailman kanssa. Tavoitteena on kyky empaattiseen, dialogiseen ja reflektiiviseen vuorovaikutukseen ja kohtaamiseen  tasavertaisena erilaisten ihmisten kanssa.

Geronomi pyrkii moniammatillisessa yhteistyössä arvioimaan, suunnittelemaan  ja toteuttamaan ikäihmisten tarpeiden mukaisia palvelukokonaisuuksia. Asiakas on aina keskiössä, tällöin kinestetiikkakaan ei ole erillinen osa ikäihmisen arkea. Jalkautettuna arkeen kinestetiikka  tukee  ikäihmisen laaja-alaista hyvinvointia ja toimintakykyä suhteessa yksilön voimavaroihin ja hänen  omaan elämäänsä.

Tarkoitus on myös osata ohjata ja neuvoa ikäihmistä sekä hänen omaisiaan, perhettään ja läheisiään heidän yksilöllisissä tarpeissaan ja arjessa selviytymisessään, erityisryhmänä esimerkiksi muistisairaat. Muistisairauden avustustilanteisiin kinestetiikka antaa uudenlaista ymmärrystä. Miten esimerkiksi  vuorovaikutusta voidaan parantaa kehollisen / hoidollisen kosketuksen avulla.

Tärkeää on lisäksi pystyä  tuottamaan tietoa vanhuspalvelujen ennakointiin ja  pystyä asiantuntijana  osallistumaan myös yhteiskunnalliseen keskusteluun ikäihmisten asemasta yhteiskunnassa . Vielä tärkeämpää on pyrkiä vaikuttamaan siihen omalla  konkreettisella toiminnallaan.  Kinestetiikka antaa loputtomat mahdollisuudet voimavaralähtöiseen toimintaan, ei vaan sanoihin, vaan myös tekoihin.

Kinestetiikan ajatusmaailma ja kinestetiikkaan kouluttautuminen täydentää  geronomin vahvaa ammattiosaamista entisestään.

Kinestetiikan sertifioidut laatuyksiköt 2014-2019

Yhdistys on vuodesta 2014 sertifioinut kinestetiikan laatuyksiköitä. Sertifointi on kunniamaininta yksiköille, jotka ovat systemaattisesti juurruttaneet toimintamallia työyhteisöön. Laatuyksiköt ja sertifikaatit ovat nähtävillä yhdistyksen kotisivulla.

 

Lähteet

Hantikainen V, Hoivala T. (2017). Uusien työtapojen käyttöönotto® –esimerkkinä kinestetiikan hyödyntäminen. Teoksessa Kulmala J (toim.) Parempi vanhustyö. Menetelmiä johtamisen kehittämiseen. PS Kustannus, Jyväskylä. Pp 54-69. ISBN 978-952-451-778-2

Kujala P, Wallden A, Hantikainen V. (2015). Kinestetiikasta voimia asiakkaille ja henkilöstölle. Pro Terveys: Terveystieteiden akateemiset johtajat ja asiantuntijat ry 3/2015:  22-24.

Sosiaali- ja terveysministeriö ja Kuntaliitto (2017). Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriö. Julkaisuja 2017:6. http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/80132/06_2017_Laatusuositusjulkaisu_fi_kansilla.pdf?sequence=1

Stenman P, Turkki L, Vähäkangas P, Hantikainen V, Elo S. (2016). Kinestetiikan käyttöönottoon liittyvät muutokset vanhustenhuollossa toimivan hoitajan toimintaympäristössä. Gerontologia 30(3) 2016. Pp. 106-118.

Suomen Geronomiliitto ry. Geronomi AMK kompetenssit. Viitattu 21.4.2019 https://www.suomengeronomiliitto.fi/geronomi/kompetenssit